Suolijärven säännöstelystä tehtiin videodokumentti

Lehtiniemen osakaskunnan puheenjohtaja Keimo Lehtiniemi on tehnyt videodokumentin Säännöstelty Suolijärvi, jossa kerrotaan Suolijärven säännöstelystä.

Lehtiniemi sanoo, että Suolijärvi on suomalaisen vesistörakentamisen koelaboratorio.

– Järveä on säännöstelty yli 70 vuotta. Jumiskon voimalaitos nykyisen Kemijärven kaupungin alueella kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon tammikuussa 1954.

Posion puolella sijaitsevien Suolijärvien ja Sallan puoleisen Isojärven vedet liitettiin voimalaitoksen käyttövoimaksi muuttamalla veden kulkusuuntaa, rakentamalla pitkiä tunneleita ja pumppukanavia. Lopulta Pohjolan Voima sai aikaan 96 metrin putouskorkeuden Jumiskon voimalaitokselle.

– Se on edelleenkin vesivoimaloiden ennätys Suomessa. Säännöstely johti vuosikymmeniä jatkuneeseen oikeudenkäyntien ketjuun, jossa kiisteltiin vesivoiman alkuperäisestä omistajuudesta sekä paikallisten asukkaiden erilaisista korvauksista. Oikeudenkäynnit laantuivat vasta 1980-luvulla ajan valtakunnallisen mediahuomion jälkeen.

Lehtiniemen Säännöstelty Suolijärvi -videodokumentti kertoo, miten säännöstelyn kanssa on rannoilla opittu elämään. Dokumentti on 46 minuutin mittainen.

Linkki dokumenttiin (Youtube):

Kalatalouden Keskusliiton luotsaama vesialueiden omistuksen yhdistämishanke

Maassamme on viime vuosina toteutettu useita isoja ja menestyksekkäitä osakaskuntien yhdistämishankkeita. Saatujen erinomaisten tulosten ja kokemusten perusteella on havaittu, että osakaskuntien yhdistämisiä on tarpeen toteuttaa Suomessa laajemminkin. Kalatalouden Keskusliiton uusi helmikuussa käynnistynyt hanke selvittää vesialueiden omistusrakenteiden kehittämis- ja yhdistämistarpeita valtakunnallisesti Suomessa.

Suomessa on noin 20 000 yhteisen vesialueen osakaskuntaa, joiden yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria. Vesialueiden omistuksen hajanaisuus ja pirstaleisuus vaikeuttavat huomattavasti vesialueiden käyttöä ja hallinnointia ml. kalastuksen järjestämistä ja kalavesien hoitotoimia. Vaivoihin on pyritty vastaamaan yhdistämällä pieniä osakaskuntia yhtenäisemmiksi laajoiksi vesialueiksi.

Kokemukset ovat olleet positiivisia ja voimansa yhdistäneet vesialueiden osakaskunnat pystyvät toimimaan tehokkaasti niin kalatalouden kuin myös maaseudun kehittämisen puolesta. Laajat niputetut vesialueet ovat kasvattaneet myös taloudellista vahvuuttaan. Yhdistämisten toteutumisen estää usein Maanmittauslaitoksen korkeat toimituskustannukset, yhteisen tahtotilan tai tekevien toimijoiden puuttuminen.

”Tarkoitus on osoittaa päättäjille, että yhteiskunnan kannattaa kehittää vesialueiden omistusyksiköitä samaan tapaan kuin toimitaan esimerkiksi yhteismetsien kanssa”, sanoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.

”Yhteismetsien yhdistämistoimitusten toimituskulut maksetaan valtion varoista. Hankkeessa meitä kiinnostavat erityisesti vesialueet, joissa voidaan kustannustehokkaasti saavuttaa kaikkein merkittävimmät hyödyt kalatalouden, mutta muunkin maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Lopullinen hyötyjä on vesialueen omistajan lisäksi esimerkiksi vesistön kalakanta tai kalastaja, joka löytää helposti kalastuslupansa haluamalleen vesialueelle”.

Kalatalouden Keskusliitto laatii vuoden aikana laajan selvityksen, jossa maakuntatasolla arvioidaan vesialueiden käytännön yhdistämistarve, yhdistämisistä saatava hyöty suhteessa kustannuksiin sekä vaihtoehtoiset tavat tehostaa vesialueiden hoitoa. Työn tekee Kalatalouden Keskusliiton henkilöstö hankevastaava Risto Vesan johdolla yhteistyössä keskusliiton alueellisten jäsenjärjestöjen, kalatalousalueiden sekä Maanmittauslaitoksen kanssa.

Hanke toteutetaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan myöntämällä määrärahalla. Erityisselvitys raportteineen valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä.

Lisätietoja yhdistymisistä:

Hankevastaava Risto Vesa, puh. 044 510 1112, [email protected]

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 385 0875, [email protected]

Lapin Kalatalouskeskus ry, toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö, puh. 040 5500 527, [email protected]

Kalastuspäivä innosti lapset kalaan Posiolla

Suolijärven kalatalousalue järjesti syyskuussa Posiolla Lasten kalastuspäivän Sairaalanrannassa. Tapahtumaan osallistuivat pienet 1–5-vuotiaat päiväkotilaiset Posion päiväkodista ja 0-2-luokkalaiset koululaiset Posion alakoulusta.

Kalastuspäivässä mukana olivat myös Lapin Kalatalouskeskus ry ja Posion kalamiehet sekä muikunpaistaja.

Päivän ohjelma räätälöitiin pienille kalastaja-aluille sopiviksi. Lapset pääsivät pienissä ryhmissä kokeilemaan onkimista. Posionjärvestä nousi pieniä ahvenia, jotka innostivat kalastamaan lisää.

Lapin Kalatalouskeskus kannusti lapset askartelemaan värikkäitä kaloja ja kertoi samalla, millaisia kaloja Suomen järvistä saakaan. Kaloja kertyikin valtava määrä – järvialustassa ui ja verkkoon tarttui yhteensä 78 kalaa.

Kaikki lapset saivat myös maistaa Suolijärven tuoretta, paistettua muikkua. Kala maistui erinomaisesti lapsille ja ohjaajille.

Suolijärven kalatalousalueen järjestämän kalastuspäivän tavoitteena oli jakaa tietoa kalastuksesta ja kalastusharrastuksesta sekä tutustuttaa lapset kalatalouteen.

Kohderyhmänä olivat kaikki peruskoululaiset, mutta koska 3–9-luokkalaiset olivat tapahtuman järjestämispäivänä taksvärkkiä suorittamassa, kohdentui tapahtuma Posion pieniin koululaisiin ja päiväkotilaisiin. Osallistujat olivat tyytyväisiä siihen, että myös heidät muistettiin tällaisella tapahtumalla.

Lapin ELY-keskus avusti tapahtumaa kalastonhoitomaksuvaroista.

Rovaniemellä järjestetään kalastuksenvalvojan koetilaisuus 3.5.2023

Lapin ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojan koetilaisuuden Rovaniemellä keskiviikkona 3. toukokuuta 2023 kello 17.00–17.30. Paikkana on Valtion virastotalo, Hallituskatu 3 A, Rovaniemi. Koe on ruokalan viereisessä kokoustilassa.

Ilmoittautumiset ennakkoon tai paikan päällä:

Timo Väänänen, p. 0295 037 567, [email protected]

Kokeen hinta

Lapin ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen kustannus on 55 €/hlö (sis. osallistumismaksu 22 €, hyväksymis-/hylkäämispäätös 22 € ja valvojakortti/tunnus 11 €).

Kokeeseen valmistautuminen

Kalastuksenvalvojan kokeen itseopiskelumateriaaleja löytyy https://youtu.be/uklfdXlWtPs (kalastuksenvalvojien etäkoulutustilaisuus v. 2022) ja

Kalastuksenvalvojan oppaasta (Fredrikson & Rauhala, päivitetty painos v. 2022, tilattavissa www.ahven.net/tuotteet/).

Suolijärven kalatalousalueen yleiskokous 2023 pidetään 18.4. Posiolla

KOKOUSKUTSU

Suolijärven kalatalousalueen yleiskokous 2023

PAIKKA: Posio, Lomakeskus Himmerki, Himmerki 8, 97900 Posio

AIKA: Tiistaina 18.4.2023 klo 13.00, Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 12.00

Kokousedustajille on varattu ruokailu Himmerkin ravintolassa kello 11.00.

Kalatalousalueen sääntö 5§:

Yleiskokouksessa kokousedustajien tulee osoittaa puhe- ja äänivaltansa pöytäkirjanotteella tai valtakirjalla ja tarpeellisilla kiinteistön omistamista koskevilla asiakirjoilla.

Kalatalousalueen kokouksen pöytäkirja oikaisuvaatimusosoituksineen on nähtävillä 25.4. – 24.5.2023 kalatalousalueen verkkosivuilla ja Lapin Kalatalouskeskuksen toimistolla osoitteessa Varastotie 2, 96320 Rovaniemi.

4.4.2023
SUOLIJÄRVEN KALATALOUSALUEEN HALLITUS

Kokousmateriaalit liitetiedostoina:

Ala-Suolijärven hoitokalastus on osa kalanhoitovelvoitetta

Hoitokalastusta pohjoisen Suomen vesillä tekevät lestijärveläiset Aulis ja Petteri Kiiskilä ovat järvillä viikkokausia loppukesän ja syksyn aikana. Posion Ala-Suolijärvellä he nuottasivat elokuun helteellä muun muassa neulamuikkua saaliiksi saaden.

Aulis ja Petteri Kiiskilä tekivät elokuulla hoitokalastusta Ala-Suolijärvellä. Viimeisiä helteitä vietiin, kun Kiiskilät työnsivät tukevan kalastusveneensä Ala-Suolijärven veteen ja suuntasivat kulkunsa kohti järvellä olevaa nuottalauttaa. Veneen saavuttua lautalle, siirtyvät Petteri ja päivän apurina oleva konkarikalastaja Jouko Lampela sille.

Lautan irrotettava toinen puolisko kiinnitetään veneeseen ja Aulis lähtee liikkeelle tehtävänään etsiä kalaparvia viistokaikuluotaimen avulla.

”Tällä näkee pienemmätkin kalat, kun se luotaa sivulle päin”, Aulis kertoo. Lautalla Petteri luotaa myös kaloja.

Puolen tunnin ajelun ja luotauksen jälkeen Aulis siirtyy takaisin lautan viereen. Seuraa neuvottelu siitä, josko jo kokeillaan laittaa nuotta vetämään.

”Järvi on kivikkoinen. Joka paikkaa ei pysty luotaamaan kunnolla. Talvinuottaa ei tällä järvellä vedetä”, Aulis tuumaa.

Aulis Kiiskilä on ollut kalastaja 31 vuotta. Auliksen poika Petteri aloitti samoissa töissä toissasyksynä. Veri veti vesille, eikä Aulis ole siitä ollut harmissaan. Aulis ja Petteri tekevät hoitokalastuksen parissa pitkiä työkeikkoja, jolloin he ovat viikkokausia reissun päällä.

Viime vuonna he olivat seitsemän viikkoa yhtä soittoa poissa kotoa. Tänä syksynä he aikoivat olla pohjoisessa lokakuun alkupuolelle saakka.

”Ranualla, Rovaniemellä, Muoniossa ja Kolarissakin”, Aulis luettelee, minne Kiiskilät on Lapissa tilattu hoitokalastamaan. Yhdessä he ovat hoitokalastaneet niin etelässä kuin pohjoisessa.

Aulis on Lapissa kalataloustoimijoille tuttu, ja onpahan käynyt kalastamassa myös Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.

”Petteri on nykyisin se varsinainen tekijä, minä olen jo kalastusrenkinä”.

Ala-Suolijärvellä tapahtunut aamupäivän nuottaus antoi Kiiskilöille saaliiksi muutaman saavillisen pikkukalaa. Vaatimattoman saaliin vuoksi he päättivät laittaa nuotan järveen toistamiseen saman päivän aikana.

Kiiskilöiden toteuttama hoitokalastus on osa Suojärvien säännöstelyyn liittyvää kalahoitovelvoitetta. Ala-Suolijärvellä tehdyllä hoitokalastuksilla on pyydetty lähinnä ylitiheää siikakantaa sekä vähempiarvoisia lajeja.

Kalakantanäytetutkimuksissa on jo vuonna 2009 havaittu, että Ala-Suolijärven siiat kärsivät haukimatoloisista, jonka vuoksi siian istutusvelvoitteet on korvattu hoitokalastuksella sekä järvitaimenen ja harjuksen istutuksilla.
Velvoitetarkkailun tulosten mukaan siikaistutusten lakkauttamisella ja hoitokalastuksilla ei silti ole ollut toivottua vaikutusta siikoja vaivaavan haukimadon esiintymisen.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi