KALASTUS

Kalastus Suolijärvien vesillä

Suolijärvillä kalastavat ovat pääosin mökkiläisiä ja paikallisia asukkaita. Vakituisesti Suolijärvillä asuvien osuus kalastajista on noin 18  prosenttia. Mökkiläisiä kalastajista on  noin 75  prosenttia.

Alueella on muutama kaupallinen kalastaja. Kalastusmatkailutoimintaa ei harjoiteta.

Kalastajien ja kalastuksen määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana jonkin verran vähentynyt, mikä ilmenee osakaskuntien myymien lupien määrässä. Verkkokalastuksen suosio on  laskenut, mutta se on yhä ylivoimaisesti suosituin kalastustapa.

Monipuolinen kalakanta

Suolijärven kalatalousalueen tärkeimmät lajit ovat muikku, hauki, ahven, siika ja taimen. Rapua ei esiinny.

Alueen muikkukanta on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja Suolijärvien muikulla on hyvä maine talouskalana. Muikkukanta on pysynyt Yli-Suolijärvessä ja Ala-Suolijärvessä suhteellisen vakaana.

Haukikanta on vahvistunut alueella voimakkaasti.

Alueen siikakanta on alkuperäisen vaellussiian ja istutusperäisen planktonsiian ja pohjasiian sekakanta. Taimenkanta on istutustenvarainen pois lukien latvavesien purotaimenkannat.

Muiden talouskalojen kannat vaihtelevat lajeittain. Alueen ahvenkanta on hyvässä kunnossa ja kannan arvioidaan runsastuneen viime vuosina.

Madekanta on kohtalainen ja pysynyt ennallaan tai jonkin verran vähentynyt viime vuosina. Harjuskanta on heikko.

Kirjolohta on istutettu vain vähäinen määrä Yli-Suolijärveen. Kuhaa on havaittu Ala-Suolijärvessä.

Vajaasti hyödynnetyn kalan kannat (särkikalat, kiiski, pieni ahven) ovat runsaita Ala-Suolijärvessä ja kohtalaisia Yli-Suolijärvessä.

Kalastusluvat

Kalastuslupia myyvät osakaskunnat ja Metsähallitus omille vesialueillensa. Alla olevista linkeistä pääsee ostamaan lupia:

Kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu on monelle kalastajalle olennaisin kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, kun on täyttänyt 65 vuotta. Maksamisen tarpeen määrittää kalastajan syntymäpäivä, ei syntymävuosi. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen ei tarvita kalastuslupia, vaan ne kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin.

Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, mutta ei kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa vapaa-ajan kalastukseen myös Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä.

Verkkopalvelusta Kalastusrajoitus.fi voi tarkistaa karttapohjalta kalastuskiellot sekä -rajoitukset koko Suomen laajuisesti.

Lisätietoa kalastonhoitomaksusta:

Kalastusoikeudet Suomessa

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus. Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu.

Kalastusrajoituspalvelusta löytyy tietoa, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt.

Palvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.

Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tiedot rajoituksista päivitetään palveluun arkipäivisin.